Matkaviikkomme
torstaina, 15. kesäkuuta vietettiin Baijerissa ja muissa Saksan katolisissa
osavaltioissa (Baden-Württemberg, Hessen, Nordrhein-Westfalen, Rheinland-Pfalz,
Saarland, Saksi ja Thüringen) yhtä kirkkovuoden suurimmista juhlapyhistä,
Fronleichnamia eli Pyhän Ruumiin juhlaa (muinaissaks. vrône lîcham‚ Herran
ruumis). Fronleichnamia vietetään vuosittain toisena helluntain jälkeisenä
torstaina, ja silloin muistellaan Pyhän ehtoollisen asettamista sekä leivän ja
viinin muuttumista siinä Kristuksen ruumiiksi ja vereksi.
Fronleichnamia
vietettiin Berchtesgadenissa perinteisin menoin. Jo aamuvarhaisella kaupunki
herätettiin kirkonkellojen soitolla ja ympäröiviltä kukkuloilta ammutuilla
tykinlaukauksilla. Klo 8.00 alkoi hiippakuntakirkossa juhlamessu, jota varten
keskiaikainen pyhättö oli koristeltu näyttäväksi. Saapuessani paikalle oli
kirkko jo niin täpötäynnä, että minun oli tyytyminen vain seisomapaikkaan.
Uskonto
ja kirkolliset juhlat näyttävät olevan katolilaisille paljon tärkeämpiä kuin monille
protestanteille. Ikään katsomatta näyttivät kaikki osallistuvan messuun
vakavasti, mm. ristinmerkkejä tehden ja penkeissään polvistuen. Tunnelman
hartautta lisäsivät vielä hyväntuoksuinen suitsutussavu, jykevä urkujen pauhu
ja veisuu, johon kirkkokansa osallistui täysin rinnoin. Monet virsisävelmistä
olivat tuttuja myös omasta virsikirjastamme.
Foto: Vesa H. |
Foto: Vesa H. |
Foto: Vesa H. |
Messun
jälkeen papisto, avustaneet kuoripojat ja perinteisiin baijerilaisiin
juhlapukuihin sonnustautunut kirkkokansa kulkivat juhlakulkueena (Fronleichnamsprozession)
läpi kaupungin. Kulkueen kärjessä kannettiin ehtoollisleipää, suurikokoista
Neitsyt Marian patsasta ja pyhimysten kuvia. Mukana oli myös eri yhdistysten
lippuja sekä paikallisen vapaapalokunnan torvisoittokunta. Erityisillä
’asemilla’ (Station), mm. hotellimme lähellä sijaitsevalla
Fransiskaanikirkolla, pysähdyttiin Raamatunluvun, rukousten ja
musiikkiesitysten ajaksi. Asemille oli rakennettu pienet, kukilla ja kynttilöillä
koristellut alttarit. Katujen varsilla oli runsaasti yleisöä, sillä sää oli
aurinkoinen, puoliltapäivin jo suorastaan helteinen. Noin tunnin kestäneen
kierroksen jälkeen kulkue palasi takaisin hiippakuntakirkkoon päätöstilaisuuteen.
Osallistuminen
katoliseen jumalanpalvelukseen ja paikallisjuhlaan oli mieleenpainuva kokemus!
Teksti
ja kuvat Vesa Hänninen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti